Toivosta

Me Valon enkelit tuomme sanomaa toivosta. Näemme, että joukossanne on joku, joka tätä sanomaa kipeästi tarvitsee.
Meidän näkökulmastamme toivo on tietenkin eri juttu kuin teille siellä. Me näemme eteenpäin ja näemme tapahtumien seuraukset ja päätöstenne vaikutukset. Meidän katsantokannaltamme olette aina menossa henkisellä polullanne- niin tahtoessanne- eteenpäin.
Joskus toivo kätkeytyy sanomaan, jota ette joko ymmärrä tai näe. Hieman enemmän opetuksia sisältänyt jakso on juuri päättymässä, kun olette oppineet jo läksynne ja se, mitä te kutsutte toivoksi eli siksi, joka muuttaa nykyisen olotilanne paremmaksi, odottaa kulman takana.
Epätoivo kohdallanne taas kertoo meille sen, että olette jättäytyneet pois seurastamme ja yritätte mennä eteenpäin omin voimin. Se kyllä onnistuu, mutta paljon työläämpää ja raskaampaa se teille on. Jos ette halua kuunnella ohjeitamme, ymmärrämme sen kyllä, mutta sillä tavoin asiat tulevat itsellenne hankalimmaksi.
Pyydämme teitä ottamaan vaarin niistä ohjeista, joita me teille vaikkapa intuitionne kautta annamme. Sisimmässänne teillä on aina oikea tieto. Teillä on jopa tieto siitä, mitä teidän ei pitäisi tehdä ja, toisaalta, mihin teidän pitäisi ryhtyä. Suojelusenkelinne ohjaa teitä hienovaraisesti kuuntelemaan Valosta tulevaa opastusta silloinkin, kun teistä tuntuu, että toivo on mennyt ja kaikki näyttää synkältä.
Vielä lopuksi haluamme vakuuttaa, että toivoa ei teiltä voi viedä kukaan muu kuin te itse.
Suunta parempaan odottaa vain sitä, että otatte sen askeleen, jota hiljaa teidän korvaanne kuiskaamme. Ohjauksemme ja apumme on aina käytössänne, rakkaat lapset.
Ottakaa ne vain käyttöönne ja jättäkää taaksenne se tila, jossa toivottomuus teissä ilmenee. Olkaa siunattuja.