Virheistä

Rakkaat lapset,
Te teette virheitä siellä maan päällä ollessanne. Joskus syytätte itseänne niistä hyvinkin rajusti. Suorastaan rankaisemalla rankaisette itseänne niistä. Miksi ajattelette, että elämänne siellä olisi täysin virheetön ja erheetön? Oppisitteko silloin mitään? Olisitte itseenne hyvin tyytyväisiä, ettekä etsisi lainkaan parempaa tapaa tehdä asioita ja kehittyä ja kasvaa. Tällä haluamme sanoa, että juuri ne teidän virheenne, jotka huomaatte, kasvattavat teitä ja saavat teidät etenemään opeissanne. Avainasia on, että huomaatte ja tunnistatte virheellisen mallin ja pyritte tekemään asiat seuraavalla kerralla henkisessä mielessä paremmin. Rankaisua siihen ei tarvita.
Liioin ei ole apua siitä, että vieritätte syyn käyttäytymisestänne muiden niskoille tai että metsästätte 'syyllistä'. Ottakaa vain vastuu tekemisistänne ja oppikaa siitä, mitä olette tehneet.
Mikään menneisyyden asia tai tapahtuma ei myöskään oikeuta teitä tekemään samoja virheellisiä ja itsenne kannaltakin huonoja päätöksiä kerta toisensa jälkeen. Usein syytätte vanhempianne ja asuinkumppaneitanne. Se ei johda mihinkään. Ne asiat kuuluvat menneisyyteen ja tässä hetkessä päätöksen teette te itse. Kyse on teidän omasta vastuustanne ja kyse on siitä, että hyväksytte vastuunne. Jos mieltänne helpottaa tuollaisista asioista puhuminen, tehkää se maallisten auttajien kanssa, mutta tärkeintä on, että tunnistatte oman paikkanne ja oman vastuunne tässä ja nyt.

Nähkää virheenne mahdollisuutena kasvaa ja kehittyä henkisellä polulla. Niiden puiminen ei auta ketään, vähiten teitä itseänne. Keskittykää sen sijaan tähän hetkeen ja omaan vastuunne kantamiseen tässä hetkessä.

Levätköön siunaus päällänne, rakkaat lapset.

Peloista

Rakkaat lapset, 

Olkaa turvallisella mielellä ja älkää pelätkö. 

Teidän mielenne nousee usein erilaisia pelkoja. Milloin ne liittyvät terveyteenne, milloin läheisiinne, milloin kuolemaan. Kaikki ne ovat turhia. Lisäksi ne ovat egonne tuotosta.

Mitä vilkkaampi mielikuvitus, sitä todellisempia nuo pelot teistä ovat. 

Eläkää elämäänne tässä hetkessä. Eläkää siinä vapaana peloista. Sanomme tämän, koska peloille ei ole loppua, jos niiden varaan päivänne rakennatte. 

Ettekö muista, että olette täällä oppimassa läksyjänne? Onko mahdollista, että teidän kohdallanne yksi läksyistä olisikin pelon voittaminen?

Pelko vieroittaa teidät elämästänne ja saa teidät ajattelemaan aina vain kaikkein pahinta. Juuri se vetää luoksenne lisää pelkoja, senhän te muistatte.  

Teidän elämänne on kuitenkin paljon muuta kuin pelkoa. Siinä on paljon hyvää, jonka pystytte näkemään vasta kun siirrätte pelon syrjään. Kyllä siirrätte. Se on teidän itsenne vallassa, antaudutteko pelolle vai ei. Jatkatteko pelon ajatuksia ja annatte mielikuvituksenne lisätä siihen vielä aineksia vai ei. Katsokaa lapsia, katsokaa eläimiä, katsokaa kasveja. Ne eivät elä pelossa. Ne elävät tässä hetkessä. Nauttien siitä, mitä on. Iloiten siitä, mitä on. 

Eri jaksot elämässänne seuraavat toisiaan. Niihin kuuluvat eri asiat, mutta kaikilla niillä on paikkansa ja aikansa. 

Ajattelette myös kuolemaa. Sekin teitä voi peloittaa. Olette sen monta kertaa kokeneet, siksipä teidän sielunne jo tietääkin, että se on vain siirtymä tänne Valoon. Tänne missä olemme teitä vastassa. Se on kuin syntymäpäivä, jolloin sielunne riemuitsee paluusta tänne. Usein kuitenkin ajattelette sitä - vastoin parempaa tietämystänne - pelolla ja loppuna maalliselle elämällenne. Se on totta, että maallisen elämän loppu se on, mutta maallinen elämänne olikin vain oppijakso sielunne kehityksessä. Teidän kotinne onkin täällä. Eihän kotiinpaluu ole muuta kuin iloinen asia. Luonnollinen asia. Älkää antako egonne kertoa teille mitään muuta eikä peloitella teitä. 

Jos nyt tunnette meidän läsnäolomme ja luotatte meihin, tiedätte, että läsnäolomme on todellinen myös silloin kun siirrytte tänne. Käykää siis turvallisin mielin oppijaksoanne siellä maan päällä. Jokainen päivä olemme läsnä ja turvaamme ja suojelemme teitä. Sellainen on elämä ilman pelkoa tässä hetkessä.