Jumalan rakkaudesta

Rakkaat lapset,

Me katsomme teitä ja teidän polkuanne suurella rakkaudella. Tietäisittepä vain, miten suuri meidän rakkautemme teitä kohtaan on! Sanat eivät riitä sitä kertomaan, mutta sielunne muistaa sen kyllä, sillä Valossa olette sen kokeneet ja tulette taas tänne palattuanne sen tuntemaan. Se rakkaus on kuin ilma, jota hengitätte. Se on kaikkialla ympärillänne ja se on teidän alkulähteenne. Olette kaikki rakastuneet ja rakastaneet ja tulleet rakastetuiksi. Kertokaa se monella miljoonalla. Sellainen on se rakkaus, joka täällä teitä kohtaan on. 

Näemme, että teidät valtaa silloin tällöin epäilys siitä, että teitä ei rakasteta. Voi lapset, te olette rakkaudesta, Jumalan rakkaudesta syntyneet. Se on teidän sielujenne kude. Teidän isänne rakkaus kulkee mukananne ja resonoi teissä. Se ei vähene eikä lopu eikä hiivu, sillä se on ikuista.

Mutta, te sanotte, en koe sitä sitä rakkautta. En tunne sitä. Miten pääsen siitä osalliseksi? Te olette siitä osallisia, se on teidän synnyinoikeutenne. Osa teistä on kulkenut kauemmas Jumalan läheisyydestä, mutta Jumala ei ole teitä unohtanut. Hänen rakkautensa on ja pysyy. Siitä voitte olla varmoja. 

Teidän yhteytenne tuohon rakkauteen on sielunne kautta. Meditaatiossa tai rukouksessa olette suorassa yhteydessä Jumalaan. Hiljentykää ja antakaa sielunne ottaa yhteys alkulähteeseensä. Tunnette kyllä, miten tuo rakkaus saavuttaa teidät, kun annatte sille luvan ja otatte sen vastaan. Sitä ei tarvitse ansaita, vain ottaa vastaan. Se kuuluu teille. 

Joskus teidän uskontonne maalaa Jumalan tuomitsevaksi ja ankaraksi. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Jumala ON rakkaus. Rakkaus ei tuomitse. Rakkaus sulkee teidät syleilyynsä. Te ette voit tehdä mitään sellaista, jota Jumala ei ymmärtäisi tai joka veisi hänen rakkautensa pois teiltä. Älkää siis pelätkö. Antakaa vain tuon rakkauden tulla osaksi elämäänne joka päivä.