Rakkaat lapset, monet teistä etsivät kiihkeästi rakkautta. Te etsitte rakastettua, joka voisi antaa teille sen lahjoista suurimman, täydellisen rakkauden. Tämä kaipuu rakkauteen on tullut mukananne täältä Valosta. Se on jokaisen ihmissydämen sopukassa. Sielunne muistaa, millaista oli olla rakkauden ympäröimänä, saada ja antaa sitä vapaasti.
Teillä rakkaus on usein seksuaalisväritteistä jo siitä syystä, että se takaa ihmiskunnan jatkuvuuden. Siksi usein huomaamme, että on kahdenlaista rakkautta. On se rakkaus, joka johtaa suvunlisäämiseen ja se rakkaus, joka etenee tunnetasolla toiselle kaikkea hyvää toivoen. Tässä ei tietenkään ole mitään ristiriitaa. Toivottavinta tietenkin olisi, että ne yhdistyisivät. Niinkin kyllä tapahtuu ja silloin olette löytäneet sielunkumppaninne tai kaksoisliekkinne. Vetovoima on silloin niin suuri, että hakeudutte kuin magneetin vetämänä toistenne luo. Kaikissa inkarnaatioissanne ei kuitenkaan niin tapahdu, sillä kunkin sielun kehitys tarvitsee omaa tietään ja muut kumppanit tarjoavat silloin opit parhaiten.
Usein tarpeenne rakkauteen on niin suuri, että uhraatte kaiken muun tunteaksenne rakkautta. Usein jopa luullen jotain muuta tunnetta rakkaudeksi. Tällainen etsintä tarjoaa teille myös oppeja, jotka ovat se pääsyy teidän maaelämässänne. Muistakaa, että kaikella on aikansa. Usein olette jo ajautuneet suhteeseen, koska halunne siihen on niin suuri, ennen kuin te tai kumppaninnekaan on siihen valmis. Tällöin oppinne tulevat hieman vaikeammiksi saada. Yhteensovittamista tarvitaan paljon ja etenette epäsovun kautta, kunnes vähitellen huomaatte, että valintanne on kokonaan väärä.
Usein suhteenne ovat myös riippuvuussuhteita. Olette riippuvaisia toinen toisistanne, ette lainkaan rakastavaisia. Tai olette riippuvaisia alkoholista, jolloin suhde saa toisenlaisen opin merkityksen. Voipa myös ilmetä alistamista, hyväksikäyttöä tai väkivaltaa. Ajaudutte tällaisiin suhteisiin, koska ne tuntuvat teistä turvallisilta, mutta siitä väärästä syystä, että olette kenties tottuneet sellaiseen suhteeseen lapsuuden kodissanne. Turvallisuus on silloin sama kuin tuttuus ja oleminen tällaisessa suhteessa vain jatkumoa sille, mitä olette ennen kokeneet. Tällöin on kyse siitä, että olette kieltäytyneet oppimasta jotakin teille tarkoitettua oppia tai suhteenne sisältää karmaa, jota on tasapainoitettava. Ehkäpä teidän onkin opittava rakastamaan itseänne ensin ja vasta sitten voitte rakastaa muita. Oppikaa selkiyttämään rajanne ja oma osuutenne suhteissanne. On kuitenkin selvää, että mikään suhde ei ole turha. Kaikesta saatte oppeja. Joskus tie oppiin on vain paljon monimutkaisempi kun olisi lainkaan tarpeen, koska pidätte itsepintaisesti kiinni valinnoistanne ja kieltäydytte näkemästä tietä ulos sellaisesta suhteesta, joka on aikaa sitten antanut teille oppinsa. Kyse on vain siitä, että huomaatte sen itse. Muistakaa, että joskus opinne ovat hyvinkin rajuja ja ihmismittapuulla hyvinkin epätoivottuja. Sielunne kannalta asia on toinen, siksi kehotamme teitä omaksumaan oppinne itsenne säästämiseksi. Monet uskontonne opettavat, että avioliitto on elinikäinen. Se ei ole henkimaailman oppi. Hyvät ja opettavat suhteet voivat kestää koko elämänne mutta teitä rikkovat suhteet eivät. Teillä on velvollisuus myös itseänne kohtaan käyttäytyä rakastavasti. Älkää pahoittako tästä mieltänne, sillä me puhumme asioista henkimaailman näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti