Puhumme nyt surusta, koska se on nyt elämässäsi ajankohtainen.
Suru on teidän lihakehojenne tunne. Se liittyy siihen tunneskaalaan, jonka olette tulleet maan päälle kokemaan. Se opettaa teille niitä asioita elämästä, joita pidätte tärkeänä. Se valmistaa teitä itseänne tänne siirtymiseen samoin kuin auttaa teitä oppimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Oppikaa se, että iloitsette elämästä ja ajasta, jonka yhdessä poismenneen kanssa olette viettäneet. Iloitkaa myös siitä, että poissiirtynyt, olipa hän ihminen tai eläin, on itseasiassa siirtynyt tänne Valoon, syntynyt uudelleen eetterikehoonsa. Se on näiden teidän luotanne poismenneiden sielujen ilon päivä. Sielu tietää siirtymisestään tänne jo hyvissä ajoin siksi, että valmistelevaa työtä heidän kanssaan tehdään. Pelko tänne tulosta poistetaan ja mahdollinen tuska lievennetään. Auttajia on monenlaisia, ja heidän tehtävänsä myös vaihtelevat. Pääasia on se, että sielu kokee olevansa turvassa ja saavansa kaiken tarvitsemansa avun.
Joidenkin kohdalla apua tarvitaan vähemmän, koska he ovat jo monen siirtymän aikana 'oppineet' siirtymään liittyviä asioita. Heidänkin oloaan kuitenkin helpotetaan, ja heidän suojelusenkelinsä on heidän kanssaan hyvin voimallisesti läsnäolonsa tietoiseksi tehden.
Pitkään maassa sairastaneet ovat pidemmän avun tarpeessa. Se on oikeastaan enemmän teidän lepoanne muistuttavaa apua. Äkkiä siirtyneet taas tarvitsevat apua ymmärtääkseen, mitä on tapahtunut ja pystyäkseen päästämään irti läheisistään maassa.
Myöhemmin sielu itse haluaa käydä läpi elettyä elämäänsä ja tarkastella oppejaan rauhassa Valossa. Kukaan ei tuomitse eikä syytä, mutta asioiden ymmärtämiseen kyllä annetaan apua. Joitakin keskeneräisiä oppejakin saatetaan loppuun, koska ymmärrys on sielulla nyt suurempi kuin maassa.
Tämä siirtymätapahtuma on kaikella tavalla kaunis, ja jos voisitte aistia sen riemun ja lämmön ja rakkauden, jonka kohteeksi tänne Valoon palaavan sielut tullessaan joutuvat, ette enää ikinä olisi surullisia ja onnettomia poismenneen takia. Sen sijaan iloitsisitte ja riemuitsisitte, vaikka teidän lihakehonne pyrkiikin suremaan ja kaipaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti