Mikä on teidän suhteenne menneisyyteenne, rakkaat lapset? Onko se voimavara vai onko se taakka? Näemme teidän usein palaavan tiettyihin asioihin, jotka ovat tapahtuneet jo kauan aikaa sitten. Ne voivat toimia iloisina mielialan nostattajina, jos nuo tapahtumat ovat positiivisia, mutta jos niiden laatu on toisenlainen, laskevat ne mielialaanne ja vetävät puoleenne samankaltaisia energioita kuin noissa menneisyyden tapahtumissa oli.
Meidän neuvomme on ottaa opikseen tapahtumista ja antaa niiden sen jälkeen olla. Näin on erityisesti negatiivisten, ikävien asioiden kanssa. Joka tapauksessa on parempi elää tässä hetkessä ja elää se parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Joskus jäätte pohtimaan ratkaisujanne tietyissä tapahtumissa. On hyvä tietysti huomata, jos on mielestään tehnyt virheen, mutta niistä virheistä ei kannata ottaa itselleen taakkaa ja moittia itseään niistä jälkikäteen. Parempi on korjata se, mikä korjattavissa on, ja sen jälkeen mennä eteenpäin. Asioiden jatkuvalla läpikäymisellä ei saavuteta muuta kuin menneisyyden energioiden paluu teitä häiritsemään.
Lihakehossa teille sattuu vääriä arviointeja ja me ymmärrämme sen. Pyydämme, että tekin ymmärrätte.
Antakaa kaikkien menneisyyden tapahtumien olla teille kertynyttä viisautta, jotka neuvovat teitä nykyhetkessä. Kaikesta voi ottaa opikseen. Oppi ei ole hyvin käytössä, jos siihen liittyy mielessänne itsenne rankaisemista. Oppi ajautui silloin teiltä kokonaan ohi, jos näette itsenne huonossa valossa. Sellainen ei ole tarkoitus.
Ymmärtäkää itseänne ja antakaa itsellenne virheenne anteeksi. Silloin teidän on helpompi kohdata nykyhetki ja elää siinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti