Jatkamme vielä tunteista.
Ihmisyyteen kuuluvat tunteet ja niitä ei todellakaan ole mitenkään henkisellä siellä hylättävä. On kuitenkin varmistettava se, että niiden mukaan toimiminen on henkisen polun mukaista. Osa tunteista on selkeästi egosta. Esimerkkinä voimme mainita vaikkapa katkeruuden. Katkeruus saa ihmisen toimimaan kaikkea muuta kuin henkisellä tavalla ja niinpä sen runsas viljely aiheuttaa tiellenne viivästyksiä. Sen sijaan myötätunto toimii jo aivan toisella, kohottavalla tavalla.
Karkeasti jaoteltuna positiiviset tunteet ohjaavat teitä eteenpäin, negatiiviset hidastavat, jos niiden valtaan jättäytyy.
Tietenkin teillä on oikeus myös negatiivisiin tunteisiin, mutta tärkeää on olla jäämättä näiden tunteiden vangiksi ja olla asettamatta niiden toteutumista toimintansa ohjaajaksi.
Se muuttaa ajatuksenne negatiivisiksi ja vetää puoleensa lisää negatiivisuutta.
Joskus tunteet palvelevat myös oppiläksyjänne. Kun tiedostatte itsessänne jonkin negatiivisen tunteen, joka teitä itseännekin häiritsee, se voi olla merkki siitä, että sen takana olevat asiat on selvitettävä.
Samoin vaikkapa alakulo voi olla merkki kahdesta asiasta. Ensinnäkin se voi palvella egoa siinä, että sen varjolla asiat jätetään käsittelemättä, jolloin palvelus on karhunpalvelus.
On helpompi vedota alakuloon, kuin ryhtyä etsimään syitä, josta se johtuu, ja samalla selittää itselleen, että asioiden selvittäminen vain pahentaisi alakuloa.
Toiseksi alakuloon voidaan kyllä etsiä apua henkiseltä tieltä, mutta sen tarjoamaa oppia ei ollakaan valmiita oppimaan, jolloin etsintä pitkittyy pitkittymistään ja lopulta kertoo vain siitä, että ego haluaisi edetä ilman, että joutuisi mitenkään itse tekemään selvitystöitä omien oppiensa suhteen.
Vilpitön halu vapautua jostakin häiritsevästä johtaa aina apuun henkimaailmasta. Tätä seikkaa haluamme eritoten korostaa. On myös muistettava, että oman vapaan tahtonne kautta teilläkin on velvollisuutenne tehtävänä omissa oppiläksyissänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti