Epäilyksistä

Rakkaat lapset,
Näemme, että teidän mielenne joskus täytyy epäilystä. Epäilette sitä, mihin olette uskoneet ja uskotte. Epäilette sitä, olemmeko me enkelit olemassa. Onko teidän Isänne olemassa? Epäilette ohjausta, jota ennen uskoitte saavanne. Epäilette sitä, voiko meihin luottaa. Epäilette, onko sanomamme oikea.
Ymmärrämme teidän epäilyksenne, sillä näemme niitä nousevan mieliinne aina silloin tällöin. Tämä asia on kovin inhimillinen. Ymmärrämme sen.

Te elätte ihmisten maailmassa, jossa luottamuksenne useinkin horjuu eri asioiden suhteen ja jopa ystävienne suhteen. Se luo teille puitteet epäillä kaikkea. Näin ihmismieli operoi. Siitä ei ole syytä huolestua. Useinkin nämä asiat, joita epäilette, liittyvät jotenkin oppeihinne, läksyihinne tässä elämässä. Joillekin koko luottamus on läksy. Useinkin me rohkaisemme teitä tällaisissa tapauksissa ja annamme teille kaiken tukemme. Huomaatte tämän siitä, että asia alkavat taas luistaa. Jotkut teistä itse lähestyvät meitä tällaisissa tapauksissa, joten voimme antaa vieläkin henkilökohtaisemman vastauksen ja tuen. Kaiken kaikkiaan epäilyksenne johtavat teitä etsimään asioita, totuutta ja vastauksia, ja se on aina hyvä asia.
Ne teistä, joilla on epäilyksiä, ovat vielä etsijän tiellä. Se on hyvä tie, sillä se on teidän tienne. Haluatte itse valita totuutenne ja etsiä sen. Te olette ihmissieluina erilaisia ja niinpä teidän on hyvä ottaa tähän elämäntilaanteeseenne ne asiat, jotka teille siinä ovat todella tärkeitä ja vievät teitä eteenpäin.
Teidän Isänne rohkaisee teitä etsimään omaa tietänne, sillä teillä kaikilla on oma ylösnousemispolkunne, joka on erilainen kuin muiden. Siihen mahtuu epäilyksen hetkiä ja myös löytämisen riemua. Teidän vapaa tahtonne ilmenee juuri tässä. Vapaudessa kyseenalaistaa, epäillä, etsiä ja löytää. Meidän ja teidän Isänne suhtautuminen teitä kohtaa ei missään vaiheessa muutu. Me rakastamme ja siunaamme teitä.