Rakkaat lapset, älkää olko murheellisia ja surullisia. Älkää myöskään epäilkö sitä, että me pysymme luonanne. Tiedämme, että teidän aikataulunne eivät aina ole suotuisat yhteydenpitoon kanssamme, vaikka haluaisittekin. Maan piirin asiat vaativat huomiotanne. Se ei tarkoita, että me olisimme poistuneet tai poistumassa luotanne. Meille aika on erilainen käsite kuin teille, emmekä mittaa tapahtumia sillä.
Kun yhteys meihin on luotu, se pysyy kyllä yllä vaikka te ette aina ehtisikään meditoida. Huomaamme kyllä lyhyetkin kääntymiset puoleemme. Usein te mittaatte meitä sillä asteikolla, joka on ihmisille soveltuva. Me emme suutu tai pahoita mieltämme. Me emme ole kateellisia tai ajattele teistä ikäviä asioita. Aivan päinvastoin. Meille te olette rakkaita ja haluamme huolehtia ja auttaa teitä kaikissa elämänne vaihteissa, jos vain niin haluatte.
Tiedämme, että teidän on joskus vaikea uskoa tätä todeksi, mutta niin asia kuitenkin on.
Meidän ilomme on suuri kun näemme teidät kääntymässä puoleemme. Hämmästymme useinkin mielenlaatuanne, joka aivan kuin näyttää odottavan jonkinlaista rangaistusta siitä, että olette olleet poissa luotamme jonkin aikaa. Me tunnemme ihmiselämän mutkikkuuden, ja näemme ne asiat, jotka teitä toisaalle vetävät. Teidän on, rakkaat lapset, saatava oppejanne ja myös aikaa niiden omaksumiseen. On myös selvää, että maailma, jossa elätte, vaatii teiltä osaansa. Kaikella mitä te teette, edistätte omaa sielunne suunnitelmaa. Älkää antako kenenkään vakuuttaa teille, että näin ei olisi.
Tällä emme suinkaan tarkoita, että henkinen polkunne ei olisi tärkeä, vaan korostaa sitä, että sen ei tule olla teille pakko vaan miellyttävä paikka, johon haluatte tulla ja jossa haluatte edetä omaan tahtiinne. Ne teistä, jotka lukevat paljon muiden kirjoittamaa henkistä kirjallisuutta, joutuvat joskus umpikujaan, koska se, mikä nyt on hyväksi jollekin, ei välttämättä olekaan vielä jokaisen kulkijan asia. Teille on siis tullut aivan kuin väärän luokan tehtäviä, jotka tietenkin koette liian hankaliksi ja jopa mahdottomiksi. Edetkää aina omaa tietänne omalla tavallanne ja omaan aikaanne sopivasti. Vertailu toisiin ei ole se, mihin teidän vertailua pitää tehdä. Vertailu, jos sitä haluatte tehdä, on sopivaa teidän omissa kehitysvaiheissanne. Silloin se on teille hyväksi.
Te haluatte edetä, kuten suuret Mestarit ennen teitä. Katsokaa toki heidän oppejaan ja kuunnelkaa heidän neuvojaan, mutta muistakaa, että siinäkin on viisasta olla omalla tiellään. Kaikella on aikansa eikä sitä voi kiirehtiä pienistä askelista jättihyppyhin. Taloon rakennetaan aina ensin perusta ja muut kantavat rakenteet. Ilman niitä se sortuu. Tämä on teille lohdullinen viesti, joka selventää oman tien kulkemisen tärkeyttä. Vaikka pyritte ylöspäin energioissanne, antakaa kuitenkin perustusten tulla ensin valmiiksi.
Ymmärrämme joidenkin malttamattomuuden. Se on osa ihmisluonnetta. Oppikaa hallitsemaan sitä piirrettä itsessänne. Näin olette armollisempia itsellenne. Samoin kuin usein kehotamme teitä rakastamaan ensin itseänne ja vasta sitten toisia. Tämä ei ole itsekkyyttä tai kehotus itsekkyyteen, vaan järkevää taloudenpitoa. Jos ette rakasta itseänne, ette tunne sen voimaa, sen energiaa, sen vaikutusta kaikkeen elämässänne. Tällöin sen suuri merkitys on teille vielä peitossa ja sen mukanaan tuomat siunaukset ovat saamatta ja kokematta. Aloittakaa siis itsestänne.
Muistakaa, rakkaat lapset, että polkunne kyllä kutsuu teitä kulkemaan sillä, mutta eteneminen on tärkeää teidän omassa tahdissanne juuri oikealla ajalla, jonka kyllä itse joko jo tiedätte tai tulette tietämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti